Ratatyöläinen
Sokkeloisessa ruokalassa oli betonista valettuja
looseja. Ihmiset söivät lounasta neljän tai kuuden
hengen ryhmissä. En tuntenut ketään. Siispä söin
yksin.
Ruoka oli maittavaa ja monipuolista. Palautin
tarjottimen ja ruokailuvälineet telineeseen. Astelin ulos pihalle.
Pihamaalla oli puoliksi valmiit kiskot, jotka
kulkivat ylös mäen suuntaan. Haalaripukuiset miehet ahersivat
kiskojen kimpussa asettaen niitä paikalleen ja putsaten päälle
kasautunutta maa-ainesta.
Liityin ratatyöläisten joukkoon.
Kävelin mäkeä ylös jonkin matkaa.
Kiskoja pitkin kulki laite, joka oli isompi
kuin resiina ja toimi kuin junan veturi. Hyppäsin laitteen kyytiin.
Ohjaamoon mahtui kaksi ihmistä.
Laitetta ohjasi keski-ikäinen mies, joka
oli selvästi tehnyt tätä työtä pitkään.
Laitteen avulla tasoitettiin kiskot ja kiinnitettiin ne paikoilleen.
Laite kulki ylös mäen harjalle. Välillä
kuljimme taaksepäin, välillä eteenpäin, jotta
varmistaisimme kiskojen kiinnityksen.
Mäen toisella puolella oli jyrkänne.
Jyrkänteen alla virtasi joki. Kiskot jatkuivat muutaman metrin
jyrkänteen ohi. Sitten ne loppuivat. Silta ei ollut vielä
valmis.
Minä istuin matkustajan paikalla. Ikkunasta
näin, kuinka lähestyimme jyrkänteen reunaa. Ratalaite
kulki hitaasti kiskojen päällä. Takanamme juoksi työnjohtaja.
- Pysähtykää! hän huusi.
Kuljettaja hidasti vauhtia, mutta ei pysähtynyt
kokonaan. Hän halusi saada kiskot suoristettua viimeistä
senttiä myöten. Aivan viime hetkellä hän pysäytti
laitteen.
- Oletteko hulluja! työnjohtaja huusi
sivuikkunasta. - Laite putoaa jokeen, jos se ajetaan näin lähelle
jyrkänteen reunaa.
- Minä osaan hommani, kuljettaja vakuutti.
Samassa laite
alkoi kallistua. Työnjohtaja hyppäsi taaksepäin, kun
sillan palkit sortuivat allamme.
- Avaa ovi! kuljettaja huusi.
Hapuilin kahvaa, mutten ehtinyt avata ovea,
kun laite ja me sen sisällä putosimme veteen.
Laite kellui hetken pinnalla, kunnes alkoi
upota. Ovea ei saanut enää auki, joten veivasin ikkunaa
alemmas. Vesi tuli vauhdilla sisään, joten en päässyt
kurottautumaan ikkunasta ulos.
Minun piti odottaa, kunnes laite oli kokonaan
veden vallassa. Pidätin hengitystä.
Veden alla yritin kääntää
itseäni ikkunan suuntaan. Ponnistin kurottautuakseni aukosta
ulos. Tämä oli vaikeaa, sillä laitteen vajotessa piti
pysyä tasapainossa. Yritin joka tapauksessa työntää
itseäni ulos.
Hapen puute tuntui pakahduttavalta. Oli pakko
saada ilmaa.
Jos en jaksaisi pidättää hengitystä,
silloin keuhkot täyttyisivät vedellä.
Ponnistin vielä kerran...
