Sukset
Molemmin puolin tehdaskäytävää
oli jalustalle nostettu auton koreja. Nämä olivat jostain
syystä epäonnistuneet. Osa autoista oli melkein valmiita,
joistakin oli esillä vain toinen sivu. Ero riippui siitä,
missä kohdin työvirhe oli tapahtunut. Useimmissa koreissa
oli näkyvä peltivaurio mutta joissakin autoissa ei tuntunut
olevan mitään vikaa.
Ymmärsin, että näytteillepanolla oli kaksi merkitystä:
Ulkopuolisille vierailijoille auton rungot toimivat sisustuselementtinä,
osoituksena työstä, jota tehtaassa tehtiin. Tehdastyöläisille
pilalle menneet tuotteet olivat varoittava esimerkki huolimattomuudesta
ja hukkaan heitetyistä resursseista.
Käytävän päässä
oli varaosamyymälä. Sieltä saisi työsuhde-etuna
auton tarvikkeita alennuksella. Minulla ei ollut autoa, joten en ollut
koskaan käynyt liikkeessä.
Sen sijaan menin urheiluvälineliikkeeseen,
joka sijaitsi tehdashallin ulkopuolella. Tarvitsin murtomaahiihtoa
varten sukset. Katselin lasikuitusuksia, jotka oli nostettu pystyyn
seinää vasten. Nämä olivat moderneja urheiluvälineitä
sekä kilpailu- että harrastekäyttöön. Muotoilu
oli linjakasta ja värit kirkkaita.
Huomio kiinnittyi mustavalkoisiin Karhuihin,
jollaiset vanhempani ostivat itselleen kaksikymmentä vuotta sitten.
Nämä eivät ehkä olleet kaikkein linjakkaimmat
mutta ne vaikuttivat parhaimmilta minun makuuni.
Myyjä huomasi kiinnostukseni.
Minulla oli mustavalkoiset sukset kädessäni,
joten kysyin:
- Onko 170 cm sopiva pituus?
- 180 cm on vähimmäispituus sinun kokoisellesi, myyjä
vastasi.
Vaihdoin parin isompiin. - Paljonko nämä
maksavat?
Myyjän mukaan hinta riippui kokonaisratkaisusta:
- Suksien lisäksi tarvitaan ainakin lähtöalusta, laturata
ja kiihdytin.
Hän siirtyi esittelemään lisätarvikkeita,
joita tarvittiin nykyaikaisessa hiihdossa. Tarvikkeet näyttivät
monimutkaisilta laitteilta, joiden arvelin maksavan jopa enemmän
kuin sukset.
Myyjä arvasi aikeeni. Hän oli valmis
tinkimään.
- Erikoistarjouksena meillä on tässä paketti, joka
sopii vasta-alkajille ja harrastelijoille.
Hän näytti muovista rataa, jossa
oli metrin kokoinen kiihdytin ja muovinen lähtöalusta.
- Oikeastaan minua kiinnostaa pelkät sukset,
sanoin. - Ja mahdollisimman halvalla, ilman kokonaispakettia.
- Harva enää haluaa pelkkiä suksia, mutta nuo mustavalkoiset
Karhut ovat kyllä edullisimmat.
- Otan sitten ne, sanoin.
- Ne on kylläkin tarkoitettu vanhuksille.
- Ei kai se haittaa...?
Siirryimme kassalle. Myyjä pyysi odottamaan
hetken ja siirtyi takahuoneeseen. Takahuone oli väliverholla
erotettu komero kassakoneen takana. Oletin, että myyjä hakisi
jotakin takahuoneesta, mutta verhon lävitse näin, kuinka
myyjä istuutui tuolille ja sytytti tupakan. Hän jutteli
toisen myyjän kanssa ja antoi minun odottaa kassan luona.
Katsoin suksiani. Huomasin, että niistä
puuttuivat kiinnikkeet. Kurkistin takahuoneeseen ja kysyin, voisiko
suksiin saada asennettua kiinnikkeet monoja varten. Myyjä veti
savua keuhkoihin ja puhalsi hitaasti. - Kysy joltain toiselta myyjältä.
Esitin saman kysymyksen hänen työtoverilleen.
Tämä vastasi, että kiinnikkeet täytyisi asentaa
itse, mutta hän lupasi esitellä malleja.
- Tarvitsen sellaiset, joihin nämä monot mahtuvat, sanoin.
Monoissani oli kolme reikää kiinniketappeja varten.
- Nuo ovat täysin standardimonot. Mutta jalkasi näyttävät
sen verran lyhyiltä ja leveiltä, että voi tulla vaikeuksia
löytää sopivia kiinnikkeitä.
Joka tapauksessa myyjä kaivoi esille kolmet
kiinnikkeet, joista valitsin sopivimman parin.
Maksoin kassalla ostokseni.
Minulla ei ollut kotona poraa eikä ruuveja.
Kiinnikkeet jäisivät tältä erää asentamatta.
