Valokuva
Katselin valokuvaa, jonka Sarin äiti oli ottanut lomamatkallaan.
Kuvan alaosassa näkyi rantahiekkaa. Keskiosassa kimalteli meri.
Kuvan yläosan täytti kirkas pilvetön taivas.
Pidin valokuvaa kädessäni. Meressä näkyvät laineet liplattivat.
Kuvan laidoilla oli palmupuita, jotka huojuivat silmissä. Vihreä
rantakasvillisuus suhisi tuulessa. Mihin tahansa katsoinkin, näkyi
liikettä ja elämää. Pystyin zoomaamaan lähemmäs ja kauemmas, oikealle
tai vasemmalle. Oli melkein mahdollista kävellä valokuvan sisään.
Otin sukat jalastani. Nostin lahkeitani
ja kävelin veteen. Vesi oli raikasta ja kirkasta, sinistä ja välkkyvää.
Sateenkaaren värit kimaltelivat laineiden läpi. Kahlasin rantavedessä
ja astuin syvemmälle. Trooppisia kaloja uiskenteli ympärilläni.
Värikkäitä vesikasveja välkkyi laineiden lomasta. Kävelin syvemmälle
niin että saatoin upottaa käteni veteen. Vesi oli viileän raikasta.
Aistimuksistani huolimatta olin edelleen
valokuvassa. Minun piti kääntää kuvaa siihen suuntaan mihin halusin
kiinnittää huomioni. Niinpä käänsin valokuvaa 90 astetta vasemmalle
ja katselin kuinka liplatteleva vedenpinta välkehti rauhaisasti
lähestyessään rannan valkoista hiekkaa. Kirkkaan sininen valo
heijastui meren peilimäisestä pinnasta.
