Unia. Raportteja yöstä 01.09.2002.

Edellinen

Seuraava

ArkistoAlkuun



Valokuva

Katselin valokuvaa, jonka Sarin äiti oli ottanut lomamatkallaan. Kuvan alaosassa näkyi rantahiekkaa. Keskiosassa kimalteli meri. Kuvan yläosan täytti kirkas pilvetön taivas.
 
Pidin valokuvaa kädessäni. Meressä näkyvät laineet liplattivat. Kuvan laidoilla oli palmupuita, jotka huojuivat silmissä. Vihreä rantakasvillisuus suhisi tuulessa. Mihin tahansa katsoinkin, näkyi liikettä ja elämää. Pystyin zoomaamaan lähemmäs ja kauemmas, oikealle tai vasemmalle. Oli melkein mahdollista kävellä valokuvan sisään.

Otin sukat jalastani. Nostin lahkeitani ja kävelin veteen. Vesi oli raikasta ja kirkasta, sinistä ja välkkyvää. Sateenkaaren värit kimaltelivat laineiden läpi. Kahlasin rantavedessä ja astuin syvemmälle. Trooppisia kaloja uiskenteli ympärilläni. Värikkäitä vesikasveja välkkyi laineiden lomasta. Kävelin syvemmälle niin että saatoin upottaa käteni veteen. Vesi oli viileän raikasta.

Aistimuksistani huolimatta olin edelleen valokuvassa. Minun piti kääntää kuvaa siihen suuntaan mihin halusin kiinnittää huomioni. Niinpä käänsin valokuvaa 90 astetta vasemmalle ja katselin kuinka liplatteleva vedenpinta välkehti rauhaisasti lähestyessään rannan valkoista hiekkaa. Kirkkaan sininen valo heijastui meren peilimäisestä pinnasta.