Rutto
USA ja Eurooppa kärsivät ruttoepidemiasta.
Uutiset välittivät tietoa bioterrorismista. Lyhyessä
ajassa tilanne oli pahentunut siinä määrin, että
läntisen maailman suurimmat kaupungit olivat lamaantuneet. Sähkönsaannissa
oli katkoksia, vedenjakelu ei toiminut, ja joukkoliikenne oli pysähdyksissä.
Sari ja minä suojauduimme välttämällä
julkisia paikkoja. Ensimmäisten uutisten jälkeen olimme
pysytelleet sisätiloissa. Jaoimme tilan muutaman muun ihmisen
kanssa. Nämä olivat mukana orkesterissa, jossa Sari soitti
selloa.
Olin ollut mukana seuraamassa orkesterin harjoituksia,
kun tieto epidemiasta tuli. Tarkoituksenamme oli pysyä paikallamme,
kunnes vaara olisi ohi. Niin kauan kun välttäisimme kontaktia
ulkomaailmaan, olisimme turvassa.
Orkesteri harjoitteli vähän väliä.
Kaikki olivat väsyneitä. Klassinen musiikki rauhoitti hermoja.
Seurasin harjoituksia. Orkesterin jäsenet
olivat järjestäytyneet riviin. Hämärässä
valaistuksessa he lukivat nuottejaan ja soittivat instrumenttejaan.
Yksi orkesterin jäsenistä horjahti. Toivottavasti tuo oli
pelkkää väsymystä...
Soitto jatkui. Musiikki oli tummasävyistä.
Tarkkailin Saria. Hänen naamansa oli kalpea ja hikinen. Aivan
selvästi hänellä oli keskittymisvaikeuksia.
Ryntäsin paikalle. Sari olisi kaatunut,
ellen olisi ottanut kiinni. Aivan kuin iholla olisi ollut punertavia
läiskiä.
- Rutto on päässyt tännekin!
Joku huusi.
- Sairastuneet äkkiä ulos!
Avasin oven ja raahasin Saria mukanani. Portaikossa
makasi ihmisiä. Yritin olla hengittämättä. Vasta
ulkona otin keukot täyteen happea.
En oikein tiennyt mitä tehdä. Sari
saattoi olla jo mennyttä. Paikalleen ei voinut jäädä.
Ulkona oli liian vaarallista. Yritin mennä lähimpään
taloon, mutta se oli täynnä ihmisiä.
Sain ajatuksen, että pitäisi päästä
laivaan ja siitä meren taakse turvaan.
Juoksimme kaupungin ulkopuolelle. Sarilla oli
vaikeuksia pysyä mukana. Lopulta hän ei enää suostunut
jatkamaan. Vastahakoisesti jätin hänet maahan makaamaan.
Takaa lähestyivät hevosvaunut. Viittoilin
vaunuja pysähtymään. Kuskin naama oli verhottu mustaan
liinaan. Pyysin ottamaan kyytiin ja viemään satamaan. Vaunuissa
näkyi olevan tilaa.
Kuski oli ahne ja vaati kiskurihintaa. Jouduin
antamaan kaikki rahani. Kuitenkaan minulla ei ollut mitään
takeita siitä, että pääsisin laivaan.
