Unia. Raportteja yöstä 18.03.2014.



Edellinen

Seuraava

ArkistoAlkuun


Mesiangervosokeri

Kartan mukaan taolaisen temppelin olisi pitänyt sijaita tien risteyksessä, mutta sen paikalle olikin rakennettu iso lounasravintola. Kävelin ympäri ravintolaa, mutta historiallisesta kohteesta ei näkynyt jälkeäkään.

Löysin ainoastaan muutaman taulun, joihin oli maalattu kuva temppelistä. Kuvat olivat tyyliteltyjä ja yksityiskohdiltaan pelkistettyjä. Esimerkiksi kalalammen tilalle oli piirretty iso kaksiulotteinen lintu. Harmittelin vääristeltyä kuvausta, mutta sitten älysin, että kieltämättä lintu sopi paremmin sommitteluun.

Yhdellä pöydällä oli pari pienempää taulua. Niissä temppeli oli entistäkin pelkistetympi. Jäljelle oli oikeastaan jäänyt pelkkä idea.

Ruokailijoiden kannalta tällä kaikella ei ollut merkitystä. He eivät välttämättä edes tienneet, että paikalla olisi koskaan ollut mitään merkittävää. Kuitenkin kuvat muistuttivat menneisyydestä. Ilmeisesti joku oli päättänyt, että nykyaikana ei ollut tarvetta kokea historiaa muuten kuin helposti pureksittavina mielikuvina.

Ravintola oli ilmeisen suosittu, joten päätin itsekin syödä. Sain eteeni kulhollisen riisiä, pari kippoa erilaisia ruokia, ja puikot.

Pöydässäni istui minua vanhempi mies. Hän seurasi ruokailuani kiinnostuneena.

"Aika paljon inkivääriä", sanoin.
"Inkivääri on terveellistä", mies vastasi.
"Niin, mutta kun sitä puraisee, sen jälkeen ei maista mitään muuta."
"Se on vähän niin kuin tieteelliset tutkimukset", mies sanoi. "Kun tulee uusi teoria, kukaan ei kohta enää muista vanhoja teorioita."
"Tuo on totta", huomautin hieman yllättyneenä vertauksesta.

Söin hetken aikaa kaikessa rauhassa, kunnes mies jatkoi.

"Inkiväärillä on lääkkeenomaisia vaikutuksia. Se voi jopa parantaa joitain sairauksia."
"Tuota en tiennytkään", vastasin.
"Monet ruoka-aineet toimivat samalla tavalla, jos niitä vain osaa käyttää oikein."
"Varmaan, mutta mikä on oikein? Se onkin jo vaikeampi määritellä", huomautin.
"Jos elimistö on kovasti epätasapainossa, kannattaa kokeilla englantilaista mesiangervosokeria."

Mies kertoi mesiangervosokerin olevan suhteellisen uusi keksintö.

"Jos sitä ottaa lusikallisenkin, vanheneminen pysähtyy ja keho parantaa itsensä."
"Kuulostaa uskomattomalta."
"Toisaalta tuote tuotiin markkinoille niin nopeasti, että kesti vuoden ennen kuin siitä saatiin tutkimustuloksia. Siten melkein kaikki tarinat aineen terveysvaikutuksista ovat peräisin tuolta ajalta. Kun sitten myöhemmin osa väitteistä kumottiin, tarinat olivat jo ehtineet levitä, ja elävät nyt omaa elämäänsä."
"Niinhän siinä monesti käy", sanoin.
"Jos siis nyt etsit tietoa tuotteesta, saat juuri sen kaltaista tietoa kuin etsitkin", mies totesi.
"Toisaalta mikään ei kai estä uskomasta, jos se tuo toivoa."
"Niinpä. Siksi monien mielestä englantilainen mesiangervosokeri on edelleenkin ihmeaine, joka parantaa kaiken."


 

 

 

u