Taitolentoa
Ohjasin kiinalaista yksipaikkaista potkurikonetta
kahden muun taitolentäjän kanssa. Koneet olivat toisen maailmansodan
ajalta. Alhaalla siinsi Tyyni Valtameri sinisenä ja turkoosina.
Lensimme mantereelle päin, jossa yleisö seurasi esitystä
TV:stä. Kuva oli särisevä ja värit olivat 70-lukuisen
epäselvät. Selostaja puhui kiinaa tai japania.
Olimme tehneet muutaman taitoa vaativan liikkeen,
mutta nyt seurasi shown huipennus. Lensimme muodostelmassa, minä
ensimmäisenä, pari muuta konetta takana sivuillani. Käänsimme
nokat kohti taivasta ja aloimme samaan aikaan kieputtaa koneitamme.
Lentokoneet pyörivät akselinsa ympäri ja vauhti hidastui
noustessamme ylöspäin. Kun koneeni oli lähes paikallaan,
avasin kuomun, nousin ulos ja kävelin potkurin päälle.
Se oli mahdollista, koska painovoiman vaikutuksesta kone pysyi hetken
paikallaan, jolloin potkuri oli liikkumatta ja lentokone pyöri
runkonsa ympäri. Seisoin potkurin lapojen päällä
ja tähystin alas käsi auringon suojana. Näin, että
viereiset koneet alkoivat vajota alas, joten kapusin takaisin ohjaamoon
ja vedin kuomun kiinni.
Koneen pudotessa alas, tartuin ohjaimiin, oikaisin
koneen ja lensin merelle päin. Sivupeilistä näki, kuinka
yleisö vieläkin hurrasi mestarilliselle tempullemme.