Talo
Espanjassa
Isä ja äiti olivat ostaneet talon
Espanjasta. Talo oli vaalean sininen, vanhanaikainen omakotitalo meren
rannassa, pienessä kalastajakylässä. Isä istui
tuolissa talon kuistilla. Äiti istutti kukkia puutarhassa.
Aurinko poltti kuumasti keskellä päivää.
Minä katselin kaloja laiturilta. Isoja taimenia ui laiskasti
ohi. Seurasin niitä, kunnes ne katosivat veden kimaltavaan aurinkoon.
Kävelin puutarhaan. Minulle tuntemattomia
sinisiä perhosia lensi ohi. Niiden siivet loistivat auringossa.
Olisin seurannut perässä, mutten pysynyt mukana, kun ne
lensivät junaradan toiselle puolen.
Varastoalueen vieressä oli niitty, jossa
kasvoi heiniä ja pensaita. Kukaan ei ollut hoitanut tätä
pitkään aikaan, joten alue oli lähes luonnonmukainen.
Lehtien värit olivat valkoisia ja utuisia, loistavia ja vaaleita.
Kukat olivat valkoisia, mikä korosti viheralueen lumoa. En ollut
ennen käynyt Espanjassa, joten jokaisessa kasvissa oli minulle
ihmeteltävää.
Kiipesin läheisille kukkuloille. Takana
aukeni maaseutu. Tämä oli kumpuilevaa ja rauhallista maisemaa,
jossa kasvoi vehnää ja ohraa. Taivaalla näkyi pilviä.
Olin tyytyväinen huomatessani, että maailmassa oli näinkin
luonnollisia ympäristöjä. Liikuin vauhdilla humisevan
viljan seassa. Minulla ei ollut huolen häivää. Katselin
kuinka tuuli muodosti aaltoja hitaasti huojuviin vihreänharmaisiin
viljapeltoihin.
